Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaajärjestelmä on lakkautettu 1.8.2024. Vuorotteluvapaan voi aloittaa viimeistään 31.7.2024. Tämä tarkoittaa, että vuorottelusopimus on toimitettu työ- ja elinkeinotoimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivä on viimeistään 31.7.2024.

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että

• olet tehnyt kokoaikatyötä (yli 75 % alan enimmäistyöajasta)
• olet tehnyt työnantajan kanssa sopimuksen vuorotteluvapaalle siirtymisestä
• työnantaja palkkaa vuorotteluvapaan ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön, joka täyttää vuorotteluvapaalain edellytykset
• työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista ja
• sinulla on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut työhistoriaa vähintään 20 vuotta.

Vuorotteluvapaalle jääville on yläikäraja. Vuorotteluvapaa on aloitettava vähintään kolme vuotta ennen työntekijän eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

13 kuukauden työssäoloedellytykseen voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo. Tähän palvelussuhdeaikaan voidaan lukea rinnasteiseksi ajaksi vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo. Esimerkiksi hoitovapaa-aikaa ei voida lukea työssäoloedellytykseen.

Jos olet ollut vuorotteluvapaalla aikaisemmin, työhistoriaedellytys kahden vapaan välillä on viisi vuotta.

Jos olet epävarma työhistoriaedellytyksen täyttymisestä, ota yhteyttä omaan työttömyyskassaasi. Muiden vuorotteluvapaan edellytysten osalta sinua neuvoo TE-toimisto.

Työhistoriaan voidaan lukea muutakin, kuin palkkatyötä

Vuorotteluvapaan edellytyksenä oleva 20 vuoden työhistoria tarkistetaan työrekisteriotteesta.

Työhistoria-aikaa laskettaessa otetaan lisäksi huomioon työhön rinnastettavana aikana äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet, erityishoitorahakaudet, hoitovapaa-aika sekä varusmies- ja siviilipalvelusaika. Työssäoloajasta enintään neljännes voi olla tällaista työhön rinnastettavaa aikaa.

Myös 18—22-vuotiaana tehty työ luetaan hyväksi vuorotteluvapaan edellytyksenä olevaan työhistoriaan, vaikka työ tuona aikana ei ole aina kerryttänyt eläkettä.

Muussa kuin Suomessa, EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tehtyä työtä ei lasketa vuorotteluvapaan perusteena olevaan työhistoriaan.

Työeläkkeen laskutapa muuttui 1.1.2007, joten sitä vanhemmat työt lasketaan tehdyn työajan mukaan, mutta 1.1.2007 lukien työhistoria kertyy niin, että vuosituloja verrataan TyEL-peruseläkkeen rajaan.

Vuorottelukorvauksen suuruus

Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 % siitä ansiopäivärahasta, johon sinulla olisi oikeus työttömäksi jäädessäsi. Vuorottelukorvaukseen ei sisälly eikä sen suuruutta laskettaessa oteta huomioon lapsikorotuksia tai ansiopäivärahaan liittyviä korotusosia. Vuorottelukorvauksen perusteena olevaa ansiopäivärahaa laskettaessa palkkatulot otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon ajalta.

Vuorottelukorvaustaulukko

Työtulot vuorotteluvapaan aikana

Vuorotteluvapaan aikana omalta työnantajalta saadut tulot estävät vuorottelukorvauksen maksamisen. Vuorotteluvapaa kuitenkin kuluu tällä ajalla.

Muut työtulot vaikuttavat siten, että vuorottelukorvauksen suuruus lasketaan sovitellusta ansiopäivärahasta. Vuorottelukorvauksessa ei ole 300 euron suojaosaa työtuloille, kuten ansiopäivärahassa.

Yli kahden viikon kokoaikatyön ajalta ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen.

Sosiaalietuuksien vaikutus

Vuorottelukorvauksesta vähennetään sosiaalietuudet kuten ansiopäivärahasta. Katso: Päivärahan suuruus

Verotus

Ansiopäivärahan tavoin vuorottelukorvaus on ennakonpidätyksen alaista tuloa. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa. Lähetä mahdollinen muutosverokortti kassaan alkuperäisenä.

Luontaisetujen ja vapaan ajalla maksettavien korvausten vaikutus

Luontaisedut huomioidaan vuorottelukorvauksen perusteena osana palkkakertymää, ellei niiden hyödyntäminen jatku vuorotteluvapaan aikana. Tällöin luontaisetu ei vaikuta korvauksen suuruuteen. Etuutta ei myöskään vähennetä tulona vuorotteluvapaan aikana.

Mikäli vuorotteluvapaan aikana maksetaan vuorotteluvapaata edeltäneeltä työssäoloajalta ansaittuja korvauksia, ei niitä vähennetä vuorottelukorvauksesta. Esimerkiksi vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha ja erilaiset voitto- ja tulospalkkiot eivät vaikuta vuorottelukorvauksen suuruuteen.

Vuorottelukorvauksen rajoitukset

Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta ajalta, jolta saat omalta työnantajaltasi palkkaa tai olet yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun työnantajan palveluksessa. Myös päätoiminen yritystoiminta, vapausrangaistus ja armeija estävät vuorottelukorvauksen maksamisen.

Lisäksi muun muassa useat eläkkeet, sairaus- tai osasairauspäiväraha, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha taikka kuntoutusraha estävät vuorottelukorvauksen maksamisen.

Yli 18 päivää kestävät lapsen hoitoon liittyvät etuudet ja vapaat aiheuttavat vuorotteluvapaan päättymisen.