Ansioturvan porrastuksen sijaan tulisi keskittyä yksilöityjen palvelujen kehittämiseen

Ansioturvan porrastus on ollut paljon esillä syksyn aikana. Kyseessä on uusi mahdollinen keino parantaa työllisyyttä. Porrastus tarkoittaa sitä, että ansiosidonnaisen suuruus pienenisi automaattisesti työttömyyden pitkittyessä. Työttömyyden alussa ansiopäiväraha voisi olla jopa nykyistä suurempi.

Suurin osa (64 % vuonna 2018) ansiopäivärahan saajista työllistyy uudelleen nopeasti, eli alle kuudessa kuukaudessa. Työttömyyden alkuun tuleva korotus toisi entistä suuremman päivärahan enemmistölle työttömistä. Se tosin voi heikentää työttömän kannustimia työllistyä työttömyyden alkuvaiheessa. Onko tarkoituksenmukaista parantaa niiden asemaa, jotka muutenkin jo työllistyvät nopeasti?

Vuoden 2018 lopussa 44 % ansiopäivärahan saajista oli ollut työttömänä alle kolme kuukautta. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita ansiopäivärahalla oli viime vuonna 6 %. Sipilän hallitus toi kohutun aktiivimallin, jolla työttömät haluttiin saada nopeammin töihin etuuden pienemisen uhalla. Aktiivimalli on koettu enemmänkin leikkurina kuin keinona edistää työllisyyttä. Ansioturvan porrastus olisi aktiivimallin tavoin leikkuri pitkäaikaistyöttömille.

VATTin tutkimuksen mukaan aktiivimalli toimii tarkoituksenmukaisesti siinä mielessä, että se lisää osallistumista erilaisiin palveluihin, mutta positiivisen työllisyysvaikutuksen saaminen edellyttäisi vielä, että palveluilla olisi selkeä työllistävä vaikutus. TE-toimistot eivät yksin pysty tarjoamaan kaikille ammattikunnille toimivia ja räätälöityjä työllistymistä tukevia palveluja. Julkisuudessakin on aika ajoin esillä työnhakijoiden kommentteja, kuinka TE-toimiston tarjoamat palvelut eivät vastaa asiakkaiden tarpeisiin.

Ansioturvan porrastuksen sijaan tulisi keskittyä työvoimahallinnon ja muiden toimijoiden tarjoamien palvelujen kehittämiseen yksilöllisempään suuntaan. Palveluiden tulee olla sellaisia, jotka oikeasti auttavat työtöntä työllistymään. Järjestöjen ja muiden toimijoiden alakohtaista asiantuntemusta pitäisi myös voida paremmin pystyä hyödyntämään työttömän palveluprosessissa.

Nykyisin työttömyyskorvaus voidaan maksaa korotettuna vain silloin, kun työtön osallistuu johonkin TE-toimiston tarjoamaan/hyväksymään työllistymistä edistävään palveluun. Miksi korotettua työttömyyskorvausta ei voitaisi maksaa myös muiden toimijoiden tarjoamien palveluiden ajalta? Toimijat, kuten kunnat ja ammattiliitot, voivat jo tälläkin hetkellä tarjota aktiivimallin ehdot täyttäviä palveluita.