Kaikki opiskelu on hyödyllistä aktiivimallin kannalta

Jos lukee vuoden 2019 alusta voimaan tulleen aktiivimallia koskevan lainkohdan huolimattomasti, saattaa erehtyä kuvittelemaan, että aktiivisuuden kertyminen opiskelemalla edellyttää aina opiskelun edistävän työllistymistä. Näin ei kuitenkaan ole. Vuoden alusta lukien kaikki opiskeluksi määriteltävä toiminta kerryttää aktiivisuutta. Mikä sitten tulkitaan opiskeluksi, onkin jo toinen juttu. Opiskelu on työttömyysturvalaissa määritelty suhteellisen väljästi. Ei edellytetä, että opiskelu olisi tutkintoon johtavaa tai jonkin tietyn oppilaitoksen kuten vaikkapa ammattiopiston järjestämää. Esimerkiksi kansalaisopistoissa tai työväenopistoissa opiskeleminen voidaan tulkita opiskeluksi. Näin ollen voimaan tulleen lain mukaan opiskelun aktiivisuuden kertymistä ei tarvitsisi pohtia muutoin kuin sillä perusteella, onko se opiskelua.

Opiskeluksi ei kuitenkaan voida tulkita pelkästään harrastustoimintaa tai kansalaisvalmiuksia edistävää toimintaa. Tässä työttömyysetuuden maksajille, työttömyyskassoille ja Kelalle, annetaan viime kädessä mahdollisuus rajata tulkinnoillaan, mikä on opiskelua ja mikä pelkästään harrastamista. Pohdittavana on, mitkä kansalaisopistojen kurssit täyttävät aktiivisuusedellytyksen. Ainakin lakiteksti antaisi mahdollisuuden tulkita suoraviivaisesti, että kaikki vähintään viisi päivää aktiivisuuden tarkastelujakson aikana kestänyt opiskelu oppilaitoksessa kerryttää aktiivisuusedellytyksen.

Jos kansalaisopiston kurssin viikkotuntimäärä kuitenkin on enemmän kuin kaksikymmentäviisi, eikä sen voida katsoa edistävän ammatillisia valmiuksia tai yritystoimintaa, tällainen ei-tutkintoon johtava opiskelu voidaan arvioida päätoimiseksi ja se voi vielä nykyisinkin aiheuttaa työttömyyspäivärahaoikeuden menettämisen. Työttömyyspäivärahan menettämisen aiheuttava päätoiminen opiskelu kuitenkin palauttaa työttömyyspäivärahan tason täydeksi, kun opiskelu päättyy ja henkilö palaa päivärahan saajaksi.

Opiskelua koskevan lakimuutoksen tekee vaikeasti ymmärrettäväksi ja sekavaksi se, että vuoden vaihteessa työttömyysturvalaki muuttui kahdella tapaa. Sen lisäksi, että aktiivisuutta voi kerryttää opiskelemalla, työttömille tuli mahdollisuus opiskella enintään kuuden kuukauden ajan ilman pelkoa työttömyysetuuden menettämisestä, vaikka opiskelu olisi laajuudeltaan päätoimista. Tämä on positiivinen muutos, koska työtön saattoi opiskelemalla vielä viime vuoden loppuun asti menettää työttömyyspäivärahaoikeutensa kokonaan, mikäli TE-toimisto ei antanut puoltavaa lausuntoa opiskella työttömyysetuudella (työllistymistä edistävä palvelu nimeltään omaehtoinen opiskelu). Puoltavan lausunnon edellytyksenä on, että TE-toimisto katsoo opintojen edistävän työllistymistä juuri sillä paikkakunnalla ja sillä työhistorialla tai koulutuksella, mikä henkilöllä on. Nyt siis tätä rajoitetta ei ole, jos opinnot kestävät enintään puoli vuotta. Riittää, että opiskelu jollain tapaa edistää henkilön työllistymistä. Työ- ja elinkeinoministeriön TE-toimistoille antamissa ohjeissa on annettu mahdollisuus tulkita lakia väljästi eli näyttäisi, että opiskelumahdollisuudet laajenevat monella.

Kuulostaa sekavalta, eikö vain? Jotta aktiivimalliin liittyvien lakimuutosten himmelimäisyys ei loppuisi, huhtikuun alusta lukien tulee voimaan asetus, joka mahdollistaa aktiivisuuden kertymisen myös kunnan tai ammattijärjestön tai ammattiliiton kursseille osallistumalla, mikäli kurssit ovat työllistymisvalmiuksia edistäviä . Lakimuutoksen jälkeen aktiivisuutta kerryttävää palvelua on kolmenlaista: työvoimaviranomaisen järjestämää, työvoimaviranomaisen ostopalveluna hankkimaa tai kunnan taikka ammattijärjestön järjestämää. Palveluun osallistumisen vaikutus työttömyysetuuden määrään tulee tarkistaa TE-toimistosta ja aktiivisuuden kertyminen myös palveluiden ajalta työttömyyskassasta. Työnhakijan mahdollisuus täyttää aktiivisuusedellytys kuitenkin laajenee, mikä on positiivinen asia. Jatkossa aktiivisuus voi siis kertyä joko palkkatyöllä, yritystoiminnalla, palveluihin osallistumalla tai opiskelemalla. Kassojen jäsenilleen antaman asiakaspalvelun ja neuvonnan merkitys korostuu, kun järjestelmä muuttuu monimutkaisemmaksi. Onneksi kassoissa on asiantuntemusta ja hyvät yhteistyöverkostot niin kassojen kuin viranomaistoimijoiden kesken.