Ketkä jäävät työttömyysturvan ulkopuolelle?

Tarjoaako työttömyysturva turvaa kaikille työssäkävijöille? Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä on koettu epäreiluksi, koska vain työttömyyskassan jäsenet saavat ansioihin perustuvaa työttömyysturvaa. Nykyisen järjestelmän ulkopuolelle jää kuitenkin palkansaajia ja yrittäjiä riippumatta siitä, kuuluvatko he työttömyyskassaan vai eivät.

Järjestelmä on suunniteltu siten, että henkilön oikeus työttömyysturvaan perustuu joko työsuhteiseen työhön, joka määräytyy työsopimuslain mukaisesti, tai yritystoimintaan, joka on vakuutettu tietyn vakuutustason mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että osa työssäkäyvistä henkilöistä tietoisesti rajataan pois järjestelmän piiristä.

Katsotaan tarkemmin esimerkkejä siitä, millainen työ jää kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle.

• Toimiminen omaishoitajana, perhehoitajana, tukihenkilönä, tukiperhetoiminnassa tai au pairina ei kerrytä työttömyysturvaa. Näiden työtehtävien yhteinen piirre on se, ettei niitä tehdä ansiotarkoituksessa eikä työntekijä ole työsopimuslain mukaisessa sopimussuhteessa hoitavaan tahoon tai esimerkiksi kuntaan. Toisaalta näitä tehtäviä ei myöskään voida luokitella yritystoiminnaksi. Työttömyysturvajärjestelmässä ne eivät siis ole työtä.
• Luottamustehtävien hoitaminen ei kerrytä työttömyysturvaa. Luottamustoimi, kuten hallituksen jäsenenä tai vaikkapa kansanedustajana toimiminen, ei ole työttömyysturvajärjestelmässä työtä.
• Kiinteistövälittäjien palkkaus perustuu usein provisioon, eikä heidän työaikaansa seurata. Tämä voi vaikuttaa heidän oikeuteensa saada työttömyysturvaa, sillä järjestelmässä on tietyt vaatimukset työajan valvomiselle ja työtuntien kertymiselle, vaikka palkan perusteella työttömyysturvaoikeus kertyisikin.
• Osuuskunnan kautta tehty työ ei tuo oikeutta turvaan silloin, jos osuuskunta ei ole työnantaja-asemassa työntekijään.
• Urheilijat eivät usein ole työsuhteisessa asemassa, eikä palkasta peritä myöskään kaikkia sosiaaliturvamaksuja. Tämän vuoksi heillä ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
• Yrittäjät, joiden eläkevakuutuksen vuosityötulo (YEL, MYEL tai TyEL) on alle 14 088 euroa vuonna 2023 jäävät myös työttömyysturvan ulkopuolelle. Yrittäjänä tehty työ kerryttää työttömyysturvaoikeutta, jos työ vakuutetaan Yrittäjäkassassa. Yrittäjäkassaan liittymisen ehtona on kuitenkin alaraja eläkevakuutuksen vuosityötulolle.
• Apurahalla työskentely ei kerrytä työttömyysturvaoikeutta, sillä apurahansaaja ei ole työsuhteessa apurahan myöntäjään. Apurahansaajaa ei pidetä työttömyysturvassa myöskään yrittäjänä, vaikka hän olisi velvollinen ottamaan MYEL-vakuutuksen.
• Työskentely samanaikaisesti työsuhteessa ja yrittäjänä kerryttää parhaimmillaan työttömyysturvaa vain osin, pahimmillaan ei lainkaan. Nykyisin työttömyysturvaa voi kartuttaa vain joko yrittäjänä tai palkansaajana, muttei molempina samanaikaisesti. Työttömyysturvaa ei kerry lainkaan silloin, jos kumpikaan toiminta ei yksinään ylitä vakuuttamisen minimirajaa.
• Näennäisesti itsensä työllistäminen ei kerrytä työttömyysturvaa. Tästä on kyse silloin, kun henkilö saa palkkaa, mutta ei itse asiassa tee työtä. Esimerkiksi perheenjäsenten kesken tehty työ ilman todellista työpanosta ei kerrytä työttömyysturvaoikeutta.
• Palkaton tai hyvin pienipalkkainen työ ei kerrytä työttömyysturvaoikeutta. Työstä on saatava tietyn verran palkkaa, jotta se voi kerryttää työttömyysturvaoikeutta.

Orpon hallitus on ottanut tavoitteekseen selvittää universaalin ansiosidonnaisen mallin mahdollisuutta hallituskauden puoliväliin mennessä. Tällainen malli tarkoittaisi sitä, että yhä useammalla työssäkävijällä olisi oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan työttömyyden sattuessa. Kuitenkin on tärkeä huomata, ettei tämäkään muutos takaisi ansioturvaa kaikille työssäkävijöille. Tietyt työskentelymuodot on tarkoituksella jätetty järjestelmän ulkopuolelle ja ne jäisivät ulkopuolelle myös ansioturvan laajentamisessa työttömyyskassaan kuulumattomille työntekijöille. Onneksi hallitus pyrkii myös edistämään vaalikaudella yrittäjätyön ja palkkatyön yhteensovittamista työttömyysturvassa. Hallituskauden puoliväliin mennessä on tarkoitus valmistella malli yhdistelmävakuutuksesta, jolla pyritään juuri parantamaan palkka- ja yrittäjätyön yhdistämistä. Tämä on hyvä askel oikeaan suuntaan.