Pärjääkö ansiosidonnaisella jatkossa?

Edellisviikolla julkaistussa hallitusohjelmassa sovittiin mittavista työttömyysturvan leikkauksista. Moni leikkaus tarkoittaa paluuta 10–15 vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin työskentelyedellytys oli nykyistä pidempi, omavastuuaika oli seitsemän päivää, suojaosaa työtuloille ei ollut ja lomakorvaukset jaksotettiin.

Näiden ansiosidonnaisen heikennysten lisäksi ansiosidonnaisen porrastus, lapsikorotusten poisto ja indeksin jäädytys leikkaavat päivärahasta useita satoja euroja joka kuukausi. Juuri kuukausittain toteutuvilla leikkauksilla on suurin vaikutus etuudensaajiin. Työttömyyden alussa tehtävän lomakorvauksen jaksotuksen kertavaikutus voi toki olla jopa useamman tuhat euroa. Etuus evätään näissä tilanteissa kuitenkin melko lyhyelle ajalle ja henkilöllä on tällöin (ainakin teoriassa) täyttä kuukausipalkkaa vastaava tulo. Kuukausittaiset ansiosidonnaisen leikkaukset voivat sen sijaan aiheuttaa tilanteen, jossa ansiosidonnainen ei enää kata edes välttämättömiä elämisen kustannuksia.

Erityisen suuri leikkausten vaikutus on tietysti silloin, kun ne kasaantuvat samalle henkilölle. Tämä toteutuu esimerkiksi perheellisten työttömien kohdalla, joiden työttömyys kestää yli kaksi kuukautta.

Leikkaus työttömyysturvaan jopa 750 euroa

Keskimääräisellä päivärahan tasolla ansiosidonnaisen porrastus vie etuudesta 320 euroa kuukaudessa jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Jos henkilöllä on kolme lasta, etuudesta lähtee lisäksi 285 euroa. Kun tämän lisäksi sattuu työskentelemään osa-aikaisesti, otetaan tuloista vielä 150 euroa pois. Leikkausten kokonaissumma voi siis yltää keskimääräisellä päivärahan tasolla 750 euroon tai 45 %:iin etuudesta*.

Edellä mainitut tilanteet eivät ole harvinaisia tai kosketa vain pientä osaa etuudensaajista. Yli kaksi kuukautta työttömänä oli ollut viime vuoden lopussa 64 % saajista. Lapsikorotuksia sai viime vuonna 31 % saajista. Osittain työllistyneitä oli 39 %.

Keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla ansiosidonnaisen porrastus laskee etuuden määrän 1 280 euroon kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Ansiosidonnaisesta perustuu ansioihin eli palkkaan tällöin enää kolmannes. Kaksi kolmasosaa ”ansiosidonnaisesta” on itse asiassa perusturvaa.

Tähän perusturvaan tehdään niin ikään leikkaus indeksien jäädytyksen muodossa. Indeksikorotusten poisto vaikuttaa muita leikkauksia hitaammin ja kertautuu hallituskauden aikana. Jos hinnat nousevat esimerkiksi 5 %:n vuosivauhtia (viime vuonna korotus oli 8 %), ansiosidonnaisen perusosaan jää hallituskauden aikana tekemättä 22 %:n korotukset.

Kannusteet osittaiseen työhön heikkenevät

Hallituksen mukaan työttömyysturvaa leikataan, jotta työskentely olisi kannattavampaa.  On kuitenkin vaarana, että osa muutoksista vaikuttaa päinvastaisella tavalla. Ensinnäkin työttömyysturvasta poistetaan suojaosa työtuloille. VM:n arvion mukaan suojaosan hyödyistä ei ole selkeää näyttöä. Suojaosan käyttöönoton jälkeen osittaista työtä tekevien osuus on kuitenkin kasvanut 26 %:sta 39 %:iin. Tässäkin luvussa on mukana vain sellainen työ, josta saatu palkka ylittää suojaosan. Todellisuudessa kasvu voi siis olla vieläkin suurempi.

Kannusteisiin vaikuttaa myös aiemmin mainittu tason leikkaus. Etuusleikkaukset toteutetaan sellaisessa mittakaavassa, joka tulee väistämättä lisäämään asumistuen ja toimeentulotuen tarvetta. Tämä voi luoda itsessään kannustinongelmia, erityisesti osittaisen työllistymisen osalta. VM:n mukaan (edellä linkitetty raportti) ansiosidonnaisesta voidaan poistaa suojaosa osin siksi, että etuus kannustaa osittaiseen työskentelyyn muutenkin niin hyvin. Näin ei aina ole asumistuen ja toimeentulotuen kohdalla, joissa tulot leikkaavat etuutta tarveharkinnan myötä huomattavasti jyrkemmin.

Pärjääkö ansiosidonnaisella?

Työttömyysturvan tarkoituksena on turvata työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään palata työhön. Jos ansiosidonnaisen määrästä leikataan merkittävä osa ja työttömyysturvaa on laajasti täydennettävä muilla etuuksilla, toteutuuko tämä tarkoitus enää jatkossa? Entä jos ansiosidonnaisella ei jatkossa enää tule toimeen?

Työttömien patistaminen mihin vain tarjolla olevaan työhön ei aina kannata. VATT on todennut, että työllistyminen omaa osaamista vastaaviin töihin on toisinaan niin edullista valtiolle, että se kuittaa pidempien työttömyysjaksojen haitat. Joskus siis kannattaa olla vähän kauemmin työttömänä ja etsiä sellainen työ, joka vastaa omaa koulutusta ja osaamista. Kysymys on, onko työttömillä siihen enää varaa.

* Ansiosidonnaisen määrä on nykyisin 1 687 euroa silloin, kun työttömyyttä edeltävä palkka on ollut 2 700 euroa, henkilöllä on 3 lasta ja 700 euroa tuloa osa-aikatyöstä. Jos ansiosidonnaisesta leikataan 20 % (porrastus), lapsikorotukset ja suojaosa, etuuden määrä laskisi 931 euroon. Erotus on 756 euroa tai 45 %.