Pitäisikö ansiosidonnainen työttömyysturva ulottaa kaikille?

Mitä useampi henkilö kuuluu työttömyyskassaan, sitä parempi. Olisi kuitenkin hyvä oikeudenmukaisuuden vuoksi tarkentaa, mitä järjestelmän laajentamisella tai esimerkiksi niin sanotulla universaalilla ansioturvalla tarkoitetaan. Tarkoittaisiko se työttömyysturvan tason rajua leikkaamista laajentamisen kustannuksella?

Kaikilla on oikeus liittyä työttömyyskassaan ja Suomessa on useita kaikille avoimia työttömyyskassoja, eli palkansaajilla on valinnanvaraa. Toisin sanoen nykyjärjestelmä on kaikille palkansaajille avoin, yksilön vapauteen ja harkintakykyyn perustuva malli. Yhteisjärjestö kannattaa lähtökohtaista ajatusta yksilön vapaudesta liittyä haluamaansa kassaan tai päätöstä olla liittymättä mihinkään kassaan.

Onneksi valtaosa meistä suomalaisista palkansaajista kuuluu jo johonkin työttömyyskassaan. Vain noin yksi viidesosa suomalaisista palkansaajista ei kuulu mihinkään työttömyyskassaan eli neljä viidesosaa on jonkin työttömyyskassan jäsen. Työttömyyskassaan liittyminen on vapaaehtoista ja kassaan kuulumattomilla voi olla hyvä syy olla kuulumatta työttömyyskassaan. Syynä voi olla esimerkiksi se, että palkansaaja on päätoiminen opiskelija, hänen ansiotulonsa ovat hyvin pienet tai palkansaaja ei koe uhkaavaa työttömyyttä realistisena riskinä. Syynä voi olla myös se, että työn vakuuttaminen samanaikaisesti yrittäjänä ja palkansaajana ei ole tehokkaasti mahdollista.

Labore (entinen Palkansaajien tutkimuslaitos) on tutkinut vuonna 2021, ketkä eivät kuulu työttömyyskassaan. Tutkimuksen perusteella ansiosidonnainen työttömyysvakuutusjärjestelmä toimii pääsääntöisesti oikein. Työttömyyskassaan liitytään useimmin silloin, kun työttömyysriski on suurentunut ja kun työttömyyskassan maksama työttömyysturva on parempi, kuin Kelan maksama työttömyysturva. Toisin sanoen silloin kun jäsenyydestä on hyötyä. Työttömyyskorvauksen taso ja henkilön suurempi työttömyysriski lisäävät kassajäsenyyden houkuttelevuutta ja vähentävät kassan ulkopuolelle jäämisen todennäköisyyttä. Lisäksi tutkimuksen mukaan työttömäksi joutuneiden ansioturvan ulkopuolelle jäämisessä suurempi merkitys näyttäisi olevan sillä, että työttömäksi joutunut henkilö ei täytä työssäoloehdon vaatimuksia kuin että hän ei olisi lisävakuutuksen piirissä.

Yhteisjärjestön näkökulmasta työttömyysturvajärjestelmässä epäoikeudenmukaisimmilta tuntuvat tilanteet johtuvat palkansaajan ja yrittäjyyden yhdistelmästä. Tällä hetkellä ei ole mahdollista tehokkaasti vakuuttaa itseään työttömyyden varalle samanaikaisesti yrittäjänä ja palkansaajana. Toisin kuin yleinen mielikuva on, tällaiset henkilöt voivat olla hyvinkin pienituloisia, jolloin kumpikaan tulomuoto yksinään ei riitä ansioturvan ehtojen täyttämiseen.

Työttömyyskassat pitäisivät tavoiteltavana kehityssuuntana sitä, että myös perusturva maksettaisiin työttömyyskassoista. Jos työttömyyskassat saisivat maksaa myös perusturvan, yksinkertaistaisi se jo huomattavasti nykyistä työttömyysturvajärjestelmää.

Työttömyyskassajärjestelmä on vuosien varrella osoittanut toimivuutensa. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita toiminta koronavuosina. Pahimpana korona-aikana vuonna 2020 työttömyyskassoihin saapui 2,8 miljoonaa ansiopäivärahahakemusta. Työttömyyskassat osoittivat tehokkuutensa, joustavuutensa ja hajautetun järjestelmän avulla keskimääräinen käsittelyaika saatiin pidettyä vuoden 2020 äkillisestä hakemustulvasta riippumatta 11 ja 18 päivän välillä vuoden aikana, mikä tarkoittaa käsittelyaikana noin 1,5–2,5 viikkoa. Lisäksi asiakastyytyväisyyskyselyissä kassat saivat erinomaiset arvosanat (Faktaa ansioturvasta).

Mikäli ansiosidonnaista työttömyysturvaa päätetään laajentaa, ovat työttömyyskassat valmiita ja halukkaita laajentamaan toimenpanoaan. Työttömyyskassoilta löytyy osaaminen kaikkiin työttömyysturvan toimeenpanon tilanteisiin. Työttömyyskassat haluavat osallistua nykyistä oikeudenmukaisemman tulevaisuuden työttömyysturvajärjestelmän kehittämiseen.