Työttömyysturvaa tulee kehittää kokonaisuutena

Työttömyysturva on jatkuvassa muutoksessa. Muutoksilla pyritään usein parantamaan työllisyyttä ja tekemään työn vastaanottamisesta kannattavampaa. Usein muutokset myös liittyvät julkisten menojen leikkauksiin. Muutoksia tehtäessä ei kuitenkaan aina ajatella sitä, millaiseksi työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuus muodostuu.

Työttömyysturvajärjestelmä on nykymuodossaan hyvin monimutkainen. Esimerkiksi eri tavoilla lomautettujen (lyhennetty työviikko tai lyhennetty työpäivä) hakemukset käsitellään eri tavalla ja osa-aikatyössä työllistyneiden hakemukset vielä näistäkin poikkeavalla tavalla. Lomautettujen työaikaa tarkastellaan kalenteriviikkokohtaisesti, mutta osa-aikatyöntekijöiden kohdalla työajan tarkastelu tapahtuu sovittelujaksokohtaisesti. Lyhennetylle työviikolle lomautettujen kohdalla sovittelussa noudatetaan ansaintaperiaatetta ja kaikkien muiden kohdalla maksuperiaatetta. Työssäoloehdon seuranta toteutetaan kuitenkin kaikkien osalta ansaintaperusteisesti. Tässä vain muutamia esimerkkejä järjestelmän monimutkaisuudesta. Kyllä me toimeenpanopuolella vielä nämä hallitsemme, mutta kuinka käy työttömän, joka ensimmäistä kertaa yrittää selvittää minkälaiseen etuuteen hänellä on oikeus?

Kun työttömyysturvaa jatkossa kehitetään, tulisi järjestelmää yksinkertaistaa ja tehdä siitä ennakoitavampaa. Kehittämisessä tulisi huomioida myös mahdollisuudet hyödyntää sähköisiä järjestelmiä ja automatiikkaa. Työttömyyskassat ovat saaneet tulorekisteritiedot käyttöönsä vuoden alusta lähtien. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan täysin mahdollista tulorekisteritietojen käyttämistä sellaisenaan ainakaan päivärahan perusteena olevan palkan laskemisessa ja etenkin jos tulorekisteriin on ilmoitettu vain suppeat, pakolliset tiedot. Tulorekisteriin ilmoitetaan tiedot maksuperiaatteen mukaisesti eikä palkkojen ansainta-aika aina käy ilmi.

Yhtenä työttömyysturvan kehittämisideana on pyöritelty työssäoloehdon euroistamista. Tämä tarkoittaisi sitä, että työssäoloehto täyttyisi tietyllä ajalla (esim. nykyistä vastaavasti kuuden kuukauden ajalla) maksetuista palkoista. Työssäoloehdon seurannassakin siirryttäisiin siis ansaintaperiaatteesta maksuperiaatteeseen. Työssäoloehdon euroistaminen selkeyttäisi järjestelmää ja mahdollistaisi automatiikan hyödyntämisen nykyistä laajemmin. Mutta niin kuin kaikkiin muutoksiin, euroistamiseenkin liittyy omat haasteensa. Jotta muutoksissa ei mentäisi ojasta allikkoon, tulisi kaikki muutokseen liittyvät haasteet käsitellä huolellisesti ennen kuin muutoksia lähdetään toteuttamaan.

Myös työttömyyspäivärahan sovittelua tulisi yksinkertaistaa. Kaikissa tilanteissa, joissa päiväraha maksetaan soviteltuna, pitäisi pystyä noudattamaan samoja sääntöjä. Käytännössä näin voisi tapahtua esimerkiksi silloin, jos kaikissa sovittelutilanteissa siirryttäisiin huomioimaan palkat maksuperusteisesti sillä jaksolla, jolla palkat on maksettu. Myös työajan tarkastelujaksot tulisi joko yhdenmukaistaa tai työajan tarkastelusta tulisi pyrkiä luopumaan kokonaan. Tämä mahdollistaisi tulorekisteritietojen hyödyntämisen ja käsittelyn automatisoinnin nykyistä paremmin myös sovittelutilanteissa. Lisäksi etuuden hakijoiden kannalta olisi selkeää, että kaikissa tilanteissa toimittaisiin samalla tavalla.

Jos järjestelmää kehitetään muuttamalla aina sieltä täältä pientä palaa kerrallaan, tulee kokonaisuudesta väistämättä sekava ja monimutkainen. Jatkossa kun työttömyysturvaa kehitetään, tulisi järjestelmää katsoa kokonaisuutena ja muokata sitä yksinkertaisempaan suuntaan. Suuremmat linjat kuten ansaintaperusteisuuden tai maksuperusteisuuden soveltaminen tulisi valita siten, että niitä voidaan soveltaa kaikissa tilanteissa. Muutokset tulisi myös valmistella hyvin. Muuten voi käydä niin, että muutos, joka oli tarkoitettu järjestelmää yksinkertaistavaksi, kääntyykin käytännössä aivan toiseen suuntaan.