Työttömyysturvassa on nähtävä sosiaaliturvan yli

Työttömyyskassat tulisi ottaa mukaan työllistymisen tukemiseen. Mallia voidaan hakea Tanskasta, jossa työttömyyskassat ovat osa työllisyyden menestystarinaa.

Suomessa on yhtä aikaa monia aloja piinaava työvoimapula ja toisilla taas sitkeää työttömyyttä, joka on viimeisimpien lukujen valossa nousussa. Ristiriitaisesta tilanteesta on monenlaista haittaa: työt jäävät tekemättä ja verorahat keräämättä. Samalla tuhannet osaavat ammattilaiset eivät pääse urallaan ja elämässään eteenpäin.

Edellinen hallitus haki asiaan rakenteellista ratkaisua ja pyrki kehittämään työvoimapalveluita pohjoismaiseen suuntaan. Viime vuoden toukokuussa tulikin voimaan lakimuutoksia työvoimapalveluiden järjestämiseen ja työttömien henkilöiden kohtaamiseen. Tavoitteena on työttömän kohtaaminen mahdollisimman nopeasti ja monta kertaa työttömyyden alussa.

Vuoden 2025 alussa tapahtuu suurempi muutos, kun työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille. Tässä taitekohdassa myös työttömyyskassat tulisi ottaa mukaan työllistymisen tukemiseen. Kassojen vahvempi rooli auttaisi niin työttömiä kuin valtiontalouttakin.

Hyvä ja vertailukelpoinen esimerkki on Tanska, jossa työttömyyskassat ovat mukana tukemassa jäsentensä työllistymistä. Malli on ollut niin onnistunut, että viime syksynä aloittanut uusi hallitus aikoo edelleen vahvistaa työttömyyskassojen roolia työllisyyspalveluissa.

Suomi ei muutu Tanskaksi, mutta paljon hyvää voidaan lainata

Tanskassa työttömyysaste on selvästi matalampi kuin Suomessa, tällä hetkellä noin 5 %. Aivan suoraan Suomea ja Tanskaa ei toki kannata vertailla, koska maat ovat perin erilaisia: Tanska on Pohjoismaiden pienin alueeltaan ja tihein väestöltään. Taloudella on mennyt pitkään hyvin, missä läheinen suhde manner-Eurooppaan lienee avuksi. Työmarkkinat ovat joustavia ja myös työvoiman liikkuvuus on hyvällä tasolla.

Kaikki ei kuitenkaan selity maantieteellä. Tanskan mallissa ei pyritä vaalimaan työpaikkoja, vaan suojellaan ja tuetaan työllistymistä. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että kassan yhteydessä voi olla vaikkapa start-up-kiihdyttämö helpottamassa työpaikkojen syntyä. Työttömyys ei myöskään ole sosiaaliturva-asia, vaan työllisyysasia. Ministeriötasolla työttömyys kuuluu samaan hallinnonalaan työllisyyden kanssa.

Yksinkertainen olisi kaunista

Suomessa malli voisi olla hyvin yksinkertainen: Työttömyyskassoilla olisi mahdollisuus tukea työllistymistä, mutta ei pakkoa. Lisää byrokratiaa ei kannata luoda, vaan kassat voisivat ottaa työllistämisen edistämisen osaksi jokapäiväistä asiointia ja jäsentensä tukemista.

Tavoitteena ei myöskään olisi uuden työnvälityspalvelun rakentaminen, vaan jäseniltämme saatavan tiedon hyödyntäminen ja työnhakuun liittyvän tiedon välittäminen.​ Nyt työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamisen edistämisessä ulkopuolelle on jätetty taho, joka on säännöllisesti tekemisissä työttömän henkilön kanssa. Voimassa oleva laki ei millään lailla edistä työllisyystavoitteiden toteutumista, mitä on nykytilanteessa hyvin vaikea perustella.

Meidän olisi aika Suomessakin ajatella työttömyyttä aidosti osana työuraa – lyhyenä jaksona, jolloin ollaan siirtymässä työpaikasta toiseen. Kun katsomme työttömyysetuutta puhtaasti sosiaaliturvana, menetämme mahdollisuuden keskustella siitä työllistymisen ja toimivan talouden näkökulmista.