Työttömyysvakuutusmaksuilla turvaa yli 60 vuoden ajan

Ensimmäiset lakisääteiset työttömyysvakuutusmaksut kerättiin vuoden 1961 alussa. Näillä työnantajien maksamilla maksuilla ryhdyttiin rahoittamaan työttömyyskassojen asiakkaiden toimeentuloa.

Sittemmin työttömyysvakuutusmaksutuotot ovat laajentuneet hyödyntämään yhä laajempaa osaa suomalaisia: 1970-luvulta lähtien maksuja on kohdennettu myös työttömyysturva-ajalta kertyvään työeläkkeen rahoitukseen ja myöhemmin esimerkiksi aikuiskoulutusetuuksiin, palkkaturvaan ja Kelan maksamiin työttömyyspäivärahoihin.

Nykyään työttömyys- ja lomautusajan päivärahoista suurin osa katetaan työttömyysvakuutusmaksuilla. Työttömyyskassojen jäsenet rahoittavat jäsenmaksuilla 5,5 prosentin osuuden päivärahoista. Työllisyysrahasto maksaa työttömyyskassoille kuukausittain ennakkona rahaston osuuden ja valtion osuuden ansiopäivärahoihin.

Myös työttömyysvakuutusmaksujärjestelmän rahoituspohja on vuosien saatossa vahvistunut. Järjestelmän 60-vuotiseen historiaan onkin mahtunut mielenkiintoisia käänteitä ja kehitystyötä.

Palkansaajamaksu ja suhdannepuskuri otettiin käyttöön 1990-luvulla

Kun suuri lama 1990-luvun alussa nosti työttömyysturvamenot moninkertaisiksi aiempaan verrattuna, otettiin käyttöön myös työntekijöiden maksama työttömyysvakuutusmaksu. Lamavuosina työntekijämaksu oli korkeimmillaan 1,87 prosenttia palkasta ja työnantajamaksu 6 prosenttia. Tällaisiin prosenttilukemiin ei sittemmin ole onneksi tarvinnut palata.

Työttömyysvakuutusmaksuista ja työttömyysturvan rahoituksesta säädettiin monen vuoden ajan yksivuotisilla laeilla. Vuonna 1997 sovittiin niin sanotuista EMU-puskureista, työttömyysturvan pysyvistä rahoitusosuuksista sekä Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) perustamisesta.

Työnantajien maksutaso oli korkeampi kuin palkansaajien, mutta tuolloin sovittiin, että muutokset työttömyysvakuutusmaksuissa vaikuttavat työnantajien ja palkansaajien maksuun yhtä paljon.

EMU- eli suhdannepuskurin ideana on kerätä rahoitusta laskusuhdanteita varten ja pitää työttömyysvakuutusmaksukehitys tasaisena. Puskurin enimmäismäärä tuli ensimmäisen kerran täyteen 2000-luvun alkuvuosina ja maksuja voitiin alentaa.

Puskurin enimmäismäärää on korotettu vuosien kuluessa niin, että enimmäismäärä on nykyisin 6 prosentin työttömyysastetta vastaavien rahaston menojen määrä. Vuoden 2024 talousarvion mukaan enimmäismäärä on 1,7 miljardia euroa.

Työnantaja- ja palkansaajamaksut samalle tasolle

Palkansaajan ja työnantajan kokonaismaksutaso on pysynyt vajaassa kolmessa prosentissa 2000-luvulla. Pitkään jatkunut huono talous- ja työllisyyskehitys 2010-luvun alussa kasvatti kuitenkin työttömyysturvamenoja, ja työttömyysvakuutusmaksuja jouduttiin korottamaan vuoden 2016 alusta yhteensä yhdellä prosenttiyksiköllä. Palkansaajan maksuprosentti oli korotuksen jälkeen 1,15. Myös suhdannepuskurin varat olivat pian käytetty, ja TVR joutui tuolloin ottamaan lainaa joukkovelkakirjamarkkinoilta.

Kilpailukykysopimuksessa samana vuonna sovittiin rahoitusosuuksista siten, työnantajien keskimääräinen maksu ja työntekijöiden maksu ovat samansuuruiset.

Viimeisin mullistus koettiin, kun koronapandemia kasvatti merkittävästi työttömyysturvamenoja ja erityisesti lomautuspäivärahojen määrää. Työttömyysvakuutusmaksuja nostettiin maltillisesti kahtena vuonna pandemia-aikana.

Suuri maksunalennus vuonna 2024

Palkansaajan ja työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ovat olleet yhteensä vajaa kolme prosenttia 2000-luvulla. Työttömyysvakuutusrahaston ja sittemmin Työllisyysrahaston keräämän työttömyysvakuutusmaksun määrä on ollut vuosittain noin kolme miljardia euroa.

Viime vuosien hyvä taloustilanne on merkinnyt sitä, että työttömyysmenot ovat vähentyneet. Lisäksi Työllisyysrahaston suhdannepuskuri on tulossa täyteen, joten esitimme ennätyksellisen suurta maksutason alennusta vuodelle 2024. Työnantajamaksu on tänä vuonna keskimäärin 0,82 prosenttia ja työntekijämaksu on 0,79 prosenttia palkasta. Mediaaniansion verran ansaitseva työntekijä maksaisi työttömyysvakuutusmaksuja 344 euroa vuodessa vuonna 2024, mikä on 309 euroa vähemmän kuin vuonna 2023.

Tulevien vuosien maksutasoon vaikuttavat talous- ja työllisyyskehitys sekä hallitusohjelmaan sisältyvät työttömyysturvamuutokset. Monia käänteitä on varmasti edessä myös tulevaisuudessa. Me Työllisyysrahastossa haluamme tuoda turvaa työn muutoksissa ja osaltamme varmistaa, että yli 60-vuotinen työttömyysturvajärjestelmä voi hyvin jatkossakin.