Työttömyyskassojen toiminta

Etusivu ❯ Työttömyyskassat ja jäsenyys ❯ Työttömyyskassojen toiminta

Työttömyyskassat hoitavat julkista tehtävää ja niiden toimintaa säätelevät lait. Keskeisimmät työttömyyskassojen toimintaan vaikuttavat lait ovat työttömyyskassalaki ja työttömyysturvalaki. Työttömyyskassoja koskevat myös monet sellaiset lait, joilla säädellään viranomaisten toiminnasta. Tällaisia ovat muun muassa hallintolaki ja julkisuuslaki.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa työttömyyskassoille lakia koskevat soveltamisohjeet. Työttömyysturvaa koskevat lakimuutokset myös pääasiassa valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä tai työ- ja elinkeinoministeriössä.

Finanssivalvonta puolestaan valvoo kassojen toimintaa. Valvonta kattaa muun muassa työttömyysturvan toimeenpanon, kassan menettelytavat, taloudellisen aseman sekä johtamis-, valvonta- ja riskienhallintamenetelmät.

Finanssivalvonta myös kerää kassojen toimintaan liittyvät tilastot. TYJ:n sivuilta löytyy laajasti työttömyyskassojen toimintaan liittyviä tilastoja. Nämä tiedot perustuvat suurelta osin Finanssivalvonnan keräämiin tietoihin.

Kassojen toimintaa säätelevät lait

Keskeisimmät lait ja asetukset ovat:

Miten työttömyyskassojen toiminta rahoitetaan

Ansioturvan etuusmenojen rahoitus

Valtio maksaa palkansaajakassan maksamista ansioturvamenoista (ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta) peruspäivärahaa vastaavan määrän ja työttömyyskassa 5,5 %. Loput ansioturvamenoista maksaa Työllisyysrahasto.

Pääsäännöstä poiketen valtio ei rahoita lisäpäiviltä tai lomautusajalta maksettavaa etuutta, vaan Työllisyysrahaston osuus näistä menoista on 94,5 %.

Valtio maksaa yrittäjäkassan maksamista ansiopäivärahamenoista peruspäivärahaa vastaavan määrän. Yrittäjäkassoille ei makseta yrittäjäpäivärahoihin Työllisyysrahaston osuutta, vaan yrittäjäkassat maksavat nämä ansioturvamenot itse.

Valtion rahoitusosuus katetaan verotuloilla. Työllisyysrahaston osuus katetaan pääasiassa työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksutuotoilla ja työttömyyskassan osuus pääasiassa jäsenmaksutuloilla. Näin ollen esimerkiksi työttömyyskassojen jäsenet rahoittavat ansioturvaa maksamalla veroja, palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua ja jäsenmaksua.

Työttömyyskassojen hallintokulujen rahoitus

Työttömyyskassan hallintokulut rahoitetaan pääosin kassan jäsenten jäsenmaksuilla. Tämän lisäksi rahoitukseen osallistuvat Työllisyysrahasto ja valtio. Rahoitusosuudet määräytyvät työttömyyskassan jäsenmäärän, etuusmenojen ja palkansaajakassoilla päätösten lukumäärän mukaan.

Työttömyyskassojen jäsenmaksut

Työttömyyskassojen jäsenmaksut vahvistaa Finanssivalvonta. Osa työttömyyskassoista perii jäseniltään jäsenmaksua, joka on tietty prosentti palkkatuloista ja osa kiinteää kuukausi- tai vuosimaksua. Työttömyyskassojen jäsenmaksuperusteet ja niiden suuruus eri tuloluokissa löytyvät kohdasta Työttömyyskassojen jäsenmaksut.

Työttömyyskassalla pitää olla rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahasto, jonka vähimmäis- ja enimmäismäärät vahvistaa Finanssivalvonta. Tarkemmat tiedot tasoitusrahastojen määristä löytyvät Jäsenyys ja talous -tilastojulkaisusta.

Vajauksen täyttäminen

Jos palkansaajakassan tilinpäätös osoittaa, että menot ovat olleet tuloja suuremmat, erotus otetaan työttömyyskassan tasoitusrahastosta. Jos oma tasoitusrahasto ei riitä, Työttömyyskassojen tukikassa rahoittaa vajauksen. Jos nämäkään varat eivät riitä, valtio myöntää työttömyyskassalle lisäosuuden. Tällä varmistetaan, että työttömyyskassojen jäsenet saavat kaikissa olosuhteissa heille kuuluvat etuudet. Työttömyyskassat ovat kuitenkin huolehtineet taloudestaan siten, että Työttömyyskassojen tukikassa on joutunut osallistumaan työttömyyskassojen menojen rahoitukseen viimeksi vuonna 1997.

Avoimet työpaikat kassoissa